Ruokapalveluiden kehitystiimin palveluasiantuntija Emma Malli

Emma Malli on nuoresta iästään huolimatta kokenut työurallaan poikkeuksellisen paljon, ja on kolunnut ravintola-alan lähes läpikotaisin. Vahva halu kehittyä on vienyt uralla eteenpäin, vaikka matkan varrelle mahtuu myös ripaus tuuria.

”Tämä on meillä sukuammatti”, Emma Malli kuvailee ravintola-alan uravalintaansa. Vanhempien ravintolayrittäjyys herätti Mallissa kipinän opiskella kokiksi ja restonomiksi.

Valmistumisen jälkeen Mallin uraan on mahtunut monia käänteitä. Omien sanojensa mukaan hän on työskennellyt lähes kaikenlaisissa alan työpaikoissa, kuten hotelleissa, elintarviketeollisuudessa, sairaaloissa ja à la carte -ravintoloissa – vain joitain mainitakseen.

Rohkeus haastaa itseään on ollut Mallin urapolun kantava voima. Uskallus ja uteliaisuus ovat vieneet paikkoihin, joissa hän on saanut kokeilla siipiään uuden äärellä. Siellä Malli kokee olevansa myös juuri nyt.

Malli kertoo tarinansa, miltä matka kohti unelmatyötä on näyttänyt.

22-vuotiaana suuren tiimin esihenkilöksi

"Sain ensimmäisen esihenkilötyöni 22-vuotiaana, ja täysin tuurilla. Minut oli lomautettu silloisesta kokin pestistäni, sillä ravintola suljettiin kesän ajaksi. Päätin etsiä kesätöitä, sillä en halunnut viettää kesää vain lomaillen.

Hain ravitsemistyöntekijäksi sairaalaan, jossa entinen esihenkilöni sattui olemaan töissä. Kun juttelin hänen kanssaan haastattelussa, hän päätti tarjota minulle esihenkilön työtä hakemani paikan sijaan.

Olin valmistunut restonomiksi vasta neljä kuukautta sitten, joten paikka oli erinomainen tilaisuus. Entisen esihenkilöni luotto valoi uskoa omaan osaamiseeni.

Mukana oli myös hyvää tuuria. Työ opetti paljon ja kehityin samalla todella nopeasti, minkä ansiosta olen myöhemmin pystynyt etenemään vauhdikkaasti urallani.

Tehtävä ei ollut missään nimessä helpoin, ja tie oli osittain kivinen. Minua saatettiin kyseenalaistaa, kun olin vasta 22-vuotiaana yli 50 henkilön tiimin esihenkilönä.

Työ oli kuitenkin opettavainen kokemus."

Yllättävä alanvaihto johti melkein uudelle urapolulle

"Jos työ alkaa tuntua tylsältä, on aika siirtyä uuteen. Siksi olen asunut ympäri Suomea useilla paikkakunnilla ja kokeillut kaikkea, mikä on tuntunut hyvältä.

Olen esimerkiksi opiskellut pintakäsittelyalaa, ja minusta olisi voinut tulla ruiskumaalari. Toisin kävi.

Asuin tuolloin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta paikka ei tuntunut kodilta. Seisoin tienristeyksessä, ja en ollut varma seuraavasta askeleestani.

Lopulta pakkasin tavarani ja muutin takaisin Etelä-Suomeen. Jälleen eräällä entisellä esihenkilöllä oli sormensa pelissä työpaikan valinnassa, sillä hän pyysi minua tulemaan heille takaisin töihin.

Työ kuulosti hyvältä, joten otin sen vastaan.

Koen, että kaikella on ollut tarkoituksensa, vaikka uraani on mahtunut monenmoisia käänteitä. Jos olisin työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta kokkina, en usko, että olisin enää ravintola-alalla.

Myöhemmin opiskelemani restonomin tutkinto on pitänyt huolen siitä, että uramahdollisuuksia riittää."

Kolmas kerta toden sanoo työnhaussa

"Kaipasin 2,5 vuotta sitten jälleen uusia haasteita. Selasin työpaikkoja, ja vastaan tuli kaksi mielenkiintoista paikkaa Palmialla: työnjohtaja ja ruokapalveluohjaaja.

Pääsin haastatteluihin ja sain heti todella positiivisen kuvan yrityksestä. Haastattelijani oli aivan ihana. Huomasin, että minua harmittaisi todella paljon, jos en pääsisi tänne töihin.

En saanut kumpaakaan paikoista. Haastattelijani oli kuitenkin kehunut minua sisäisesti muille. Sain pian soiton, jossa minulle tarjottiin toista ruokapalveluohjaajan tehtävää.

Nyt takana on useampi vauhdikas vuosi, sillä työskentelen jo viidennessä tehtävässä Palmialla. Aloitin ruokapalveluohjaajana, josta vaihdoin alle kuukauden jälkeen kohde-esihenkilöksi. Tämän jälkeen sain vastuulleni ruoka- ja siivouspuolen kohteita ja siirryin alue-esihenkilöksi.

Ehdin tehdä töitä myös hoivapuolen palvelupäällikkönä, kunnes kolme kuukautta sitten hain nykyistä paikkaa ruokapalveluiden kehitystiimin palveluasiantuntijana.

Mietin pitkään, uskallanko hakea tehtävää, sillä suoritan palveluliiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Täysin uusien työtehtävien omaksuminen ja opiskeluiden yhdistäminen saattaisi käydä raskaaksi.

Onneksi päätin hakea, sillä olisin katunut jälkikäteen. Haasteet ovat kuitenkin motivoineet etenemään urallani."

Työ, jossa aika ei käy tylsäksi

"Työnkuvani on todella laaja, ja sitä on haastava kiteyttää muutamaan lauseeseen. Tärkein työtehtäväni on olla ruokapalveluiden operatiivisena tukena ja auttaa muun muassa uusien kohteidemme avauksissa. Nauroinkin työtä hakiessani, että tässä työssä ei ehdi tulla tylsää.

Pelkoni opintojen ja uuden työn yhdistämisestä oli turha. Pystyn tekemään työajalla koulutehtäviä, jotka liittyvät työhöni. Tulen kirjoittamaan aikanaan myös opinnäytetyöni Palmialle.

Haasteita kaipaavien henkilöiden tulee löytää tarpeeksi monipuolinen työnantaja. Kun vaihtoehtoja on paljon, oma paikka löytyy myös helpommin.

Tähän asti olen löytänyt juuri itselleni oikeat työtehtävät. Pidän siitä, että Palmia on kasvava ja kehittyvä yritys.

Olen kiitollinen esihenkilöilleni, jotka ovat antaneet vastuuta ja luottaneet minuun. Jos olen ilmaissut toiveeni edetä urallani, minulle on tarjottu siihen mahdollisuus. He ovat nopean urakehitykseni takana.

Urallani ei ole mitään, mitä katuisin. Haluan olla tällä alalla ja minulla on tunne, että olen juuri nyt oikeassa paikassa."

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Duunitorin kanssa kesäkuussa 2024.